Kun ajatukset eivät hetkeksikään vaikene…
Ehkä mielessäsi kulkee tätäkin lausetta lukiessa pieni lista:
-
”Pitäisi vastata esihenkilön sähköpostiin.”
-
”Mitä tänään syödään?”
-
”Vielä pitäisi…”
-
Lisäksi kolme ilmoitusta kahdessa minuutissa.
-
Ja taustalla tunne, että jotakin tärkeää on unohtunut.
Tunne ei aina näyttäydy varsinaisena stressinä. Se on taustahälyä, joka ei sammu. Nukut puhelin vieressä, heräät viesteihin, selaat uutisvirtaa aamiaisella ja teet töitä keskusteluikkunoissa. Illalla luulet lepääväsi, mutta mieli jatkaa päivän käsittelyä.
Melkein unohtuu, miltä hiljaisuus tuntuu.
Kun avaat VARVIKASin pakkauksen, häly voi hetkeksi väistyä
Avaa laatikko. Pöydällä on numeroitu kangas. Vieressä ovat värit. Siinä kaikki.
Ei sähköposteja, ei ”mitä minun piti muistaa”, ei kolmea asiaa yhtä aikaa. Edessä on numero viisi, maali numero viisi ja sivellin.
Mielelle avautuu pitkästä aikaa tila, jossa on vain yksi tehtävä kerrallaan.
Se ei ehkä tapahdu heti. Ensimmäiset viisi minuuttia kuulet vielä hälyn: ”Pitäisikö tarkistaa puhelin, minulla oli vielä…” Sitten ääni vaimenee, kun keskittymiselle löytyy paikka.
Kädet liikkuvat, silmät seuraavat numeroita. Viitonen, tässä on väri, täytä alue. Seitsemän, seuraava sävy. Kaksitoista…
Kahdenkymmenen minuutin kuluttua saatat huomata, että mielessä on aidosti hiljaista.
Hiljaisuutta ei tarvitse yrittää
Jos joku kehottaisi istumaan ja meditoimaan kaksikymmentä minuuttia, voisit ajatella: ”Nyt pitäisi saada ajatusten virta rauhoittumaan. Sehän on vaikeaa.”
Maalatessa sinun ei tarvitse yrittää meditoida. Teet vain siveltimenvetoja, ja hiljaisuus voi tulla niiden mukana.
Kun tekeminen on yksinkertaista, näkyvää ja selvää, samaan hetkeen ei tarvita suunnitelmia tai huolien ratkaisemista. Riittävät numero, väri ja sivellin.
Ehkä nämä kaksi tuntia tai kaksikymmentä minuuttia ovat päivän ainoa hetki, jolloin et ajattele kaikkea yhtä aikaa. Jo sillä on merkitystä.
”Minä en osaa kytkeä ajatuksia pois”
Ehkä sinun ei tarvitsekaan osata. Näin se voi tuntua.
Sosiaalinen media on rakennettu vetämään huomio toisaalle. Tykkäys palkitsee ja uusi video houkuttelee vielä yhteen. Mieli pomppii kuin kissanpentu lelun perässä.
Numeromaalauksessa liike käy toiseen suuntaan. Ei ilmoituksia eikä jatkuvasti vaihtuvaa nähtävää. Etsi numero, etsi maali, täytä alue. Sitten seuraava numero.
Se toistuu, ja juuri siinä on viehätys.
Toisto, ennakoitavuus ja yksinkertaisuus antavat mielelle tilaa levätä. Joka hetki ei tarvitse reagoida tai tehdä uutta päätöstä.
Puolen tunnin ”tylsän” puuhan jälkeen saatat huomata olleesi kireä kuin jousi. Nyt jännitys on päässyt hellittämään.
Kun mieli hiljenee, muutkin asiat kirkastuvat
Tässä on pieni paradoksi: maalatessa et juuri tee päätöksiä, mutta sen jälkeen niitä voi olla helpompi tehdä.
Suuri osa ajatuksista voi olla saman asian kiertämistä. ”Sanoinko väärin? Loukkaantuikohan hän? Pitäisikö vaihtaa työpaikkaa?” Yksi ajatus vetää toista, ja tunnin kuluttua olet väsynyt vaikkei mikään ratkennut.
Kun saat kahdeksi tunniksi muuta ajateltavaa, mieli saa levähtää. Hiljaisuuden jälkeen samat pulmat eivät ehkä tunnu enää yhtä sotkuisilta.
Sähköpostiin löytyy vastaus, työasia aukeaa ja läheisen pikkuseikka ei enää ärsytä samalla tavalla.
Annoit mielellesi ehkä juuri sen, mitä se kaipasi: tauon hälystä.
Miksi juuri VARVIKAS?
Hyvien materiaalien kanssa ei tarvitse valvoa jokaista työvaihetta.
Jos tarvikkeet temppuilevat, mieleen hiipii taas kysymyksiä: ”Valitsinko oikean värin? Näyttääkö tämä oudolta? Pitäisikö aloittaa alusta? Mitä teen kuivalle maalille?”
Ja niin häly palaa. Arviointi, arvostelu, epäilys.
Kun värit sopivat kuvaan, kangas on pingotettu ja sivellin seuraa kättä, voit luottaa työvälineisiin. Saat vain maalata.
Avaa laatikko
Sinun ei tarvitse odottaa viikonloppua, sopivaa rauhallista mielentilaa tai päivää, jolloin vihdoin ehdit rentoutua.
Avaa laatikko, aseta kangas eteesi ja ota sivellin käteen.
Kuuntele, miltä unohtunut hiljaisuus kuulostaa.
Jätä kommentti
Tämä sivu on suojattu hCaptcha-tunnistuksella, ja hCaptchan tietosuojakäytäntöjä ja käyttöehtoja sovelletaan.